Laura Böök: Walking on Rivers

Laura Böök: Walking on Rivers

teksti: Tiina Rauhala

 Annonciata tauolla. Annonciata tekee työharjoittelua Pudasjärven kotiseutumuseolla osana suomenkielen opiskelujaan. Pudasjärvi, 24.7.2013. Kuva: Laura Böök
Kuva: Laura Böök 2013

Laura Böök (syntynyt 1986) valmistui vuonna 2014 South Walesin yliopistosta pääaineenaan dokumentaarinen valokuvaus. Böök asuu ja työskentelee tällä hetkellä Helsingissä. Teoskokonaisuudessaan Walking on Rivers Böök on kuvannut kongolaisia pakolaisia Pudasjärvellä.

Pitkäkestoinen läsnäolo kuvattavien kanssa näkyy valokuvaaja Laura Böökin teossarjassa Walking on Rivers (Jokia kulkien). Böök on seurannut yli kaksi vuotta Pudasjärvelle muuttaneita kongolaisia perheitä. Perheet asettuivat pohjoissuomalaiseen pieneen kaupunkiin vietettyään pakolaisleireillä lähes viisitoista vuotta. Kongo-joen virta vaihtui Ii-joen kulkuun.

Pudasjärvi on noin 8500 ihmisen kaupunki Pohjois-Suomessa. Pudasjärven väkiluku on laskussa ja kunnassa on enemmän poroja kuin ihmisiä. Kunta on asettanut Suomessa poikkeuksellisen tavoitteen: vuonna 2018 sen asukkaista kymmenesosan tulee olla maahanmuuttajataustaisia.

Vuonna 2008 kaupunkiin perustettiin vastaanottokeskus, johon sijoitettiin turvapaikkaa hakevia nuoria. Myöhemmin avattiin tukiasumisyksikkö ja perheryhmäkoti oleskeluluvan saaneille lapsille ja nuorille. Vuonna 2011 Pudasjärvi päätti ottaa kiintiöpakolaisina kongolaisia perheitä Ruandan pakolaisleireiltä. Böök on seurannut ja dokumentoinut läheltä kongolaisten kotiutumista Suomeen. Samalla hän on seurannut suomalaisen pienen muuttotappiokaupungin muuttuvaa elämää. Samankaltaisia tarinoita kuihtuvista kaupungeista ja maahanmuuton tuomista muutoksista löytyy muualtakin Euroopasta.

Tarinat Pudasjärveltä kertovat paljon ajastamme ja yleismaailmallisesti jaetuista kokemuksista: Mitä tarvitaan, jotta paikka muuttuu kodiksi? Miten ihmiset oppivat ymmärtävät toisiaan ja hyväksymään muutokset? Miten syntyvät uudet alut?

Yhdessä ajateltua

 Kuva: Laura Böök
Kuva: Laura Böök

Kuvilla kertominen vaatii tutkimista ja syy-yhteyksien näkemistä. Kuvaaminen ja tutkimus kulkevat käsi kädessä myös Böökin työskentelyssä. Böök haluaa tietää kuvattaviensa elämästä ja tilanteista niin paljon kuin mahdollista. Hän on opiskellut myös sosiologiaa, mikä näkyy hänen tutkivassa kuvausotteessaan. Böökin kuvat ovat syntyneet osittain kuvaajan ja kuvattavan yhteistyönä. Kuvattavien asennot ja liikkeet syntyvät toisinaan kuvaajan ehdotuksesta, toisinaan kuvattavien. Editointia kuitenkin tarvitaan, sillä Böökin tavoitteena on kuva, joka kertoo tarinan vahvalla visuaalisuudella. Hetki ei aina välity lopullisessa kuvassa. Böök painottaa yksittäisten tarinoiden merkitystä laajempien ilmiöiden avaajina:

”Olen kiinnostunut dokumentaarisen valokuvan mahdollisuuksista kertoa laajoista sosiaalisista muutoksista henkilökohtaisten tarinoiden kautta.”

Lainamummoja ja kalaseuraa

Böökin kuvasarja Walking on Rivers on hyvin ajankohtainen. Maahanmuuttajien kotoutumisesta puhutaan Suomessa taas paljon. Tunteet kärjistyvät ja keskustelu on saanut myös asiattomia sävyjä. Tarvitaan keinoja muurien murtamiseen ja väärinkäsitysten purkamiseen. Monilla Pudasjärvelle tulleilla kongolaisilla perheillä oli tullessaan SPR:n tukihenkilö, ja osa ystävystyi sen kautta paikallisiin asukkaisiin.

”Eräs paikallinen eläkeläisnainen, jonka omat lapset ja lapsenlapset asuvat kauempana, kertoi alkaneensa mummoksi kongolaisperheen lapsille. Toinen perhe, jota olen kuvannut paljon, tutustui naapurissa asuvaan eläkeläispariskuntaan. Vaikka yhteistä kieltä ei aluksi ollut, yhteinen huumori löytyi, ja perheet kävivät esimerkiksi kalassa yhdessä”, Laura Böök kertoo.

Pudasjärvi on Raamattu-Suomea, vanhoillislestadiolaisten tukialuetta. Väestöstä 92 prosenttia kuuluu kirkkoon. Osa kongolaisista kuului helluntaiseurakuntaan ja heidät otettiin paikallisessa helluntaikirkossa osaksi yhteisöä. Tämä oli Böökin mukaan heille merkittävä yhdistävä kokemus.

Välietapin jälkeen

Monille kongolaisille pieni Pudasjärvi on vain välietappi. Useimmat Böökin kuvaamat perheet ovatkin muuttaneet isompiin kaupunkeihin samantapaisista syistä kuin muutkin Pudasjärveltä lähtevät: työn, opintojen tai tuttavien ja sosiaalisten verkostojen perässä. Uusi koti on löytynyt ja elämä vie eteenpäin. Jossakin on onnistuttu.

***

Lisätietoa valokuvaajasta: cargocollective.com/laurabook

PAKOLAINEN Pakolainen on henkilö, jolla on pakolaisasema. Pakolaisaseman saavat ne, joille annetaan Suomesta turvapaikka tai jotka otetaan Suomeen pakolaiskiintiössä. 

KIINTIÖPAKOLAINEN Pakolaisia, jotka ovat lähteneet pysyvästä asuinmaastaan toiseen maahan, johon he eivät kuitenkaan voi pysyvästi asettua asumaan, voidaan sijoittaa kolmanteen maahan kiintiöpakolaisina. Kiintiöpakolaiset valitaan YK.n pakolaisjärjestön UNHCR:n Suomelle ehdottamien henkilöiden joukosta. Kiintiöpakolaiseksi ei voi hakea Suomen viranomaisten kautta. Suomen viranomaiset haastattelevat pakolaisten oleskelumaissa UNHCR:n ehdottamia pakolaisia ja valitsevat haastattelujen perusteella henkilöt, jotka otetaan Suomeen. 

TURVAPAIKANHAKIJA Turvapaikanhakija on maahan tullut henkilö, joka hakee pakolaisasemaa. Maahanmuuttovirasto päättää maahantulijan turvapaikasta tai muusta oleskeluluvasta. Jos Suomessa turvapaikkahakemuksen tehnyt henkilö on hakenut turvapaikkaa aikaisemmin jossain muussa EU-maassa tai Norjassa, Islannissa tai Sveitsissä, hakija voidaan Dublin-sopimuksen mukaisesti palauttaa tähän maahan. Vastuuvaltiota määritettäessä apuna käytetään EURODAC-sormenjälkijärjestelmää, josta tarkistetaan, onko turvapaikanhakija jo aiemmin hakenut turvapaikkaa jostain muusta maasta tai onko hän jossakin ylittänyt EU:n ulkorajan laittomasti.

www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/kiintiopakolaiset
www.infopankki.fi/fi/muutto-suomeen/olen-/pakolainen
www.intermin.fi/fi/maahanmuutto/turvapaikanhakijat