Balaklava: The Lost History

Balaklava on pieni kaupunki Krimin niemimaalla Mustan meren rannalla. Neuvostovallan aikana se oli täysin suljettu, koska siellä sijaitsi sotilaallinen sukellusvenetukikohta. Yli 30 vuoden ajan kaupunkia ei käytännössä ollut olemassa ulkomaailmalle. Hyvin palkatut ja erityisistä eduista nauttivat ihmiset työskentelivät sotilastukikohdassa, eikä edes perhe päässyt vierailemaan alueella ilman hyvää syytä. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuonna 1992 Balaklava ja koko sotilaskalusto jaettiin kahtia Venäjän ja Ukrainan välillä. Kahden laivaston läsnäolo kaupungissa aiheutti jatkuvia konflikteja.

Valokuvaaja Oksana Yushko on kuvannut Balaklavalla sen asukkaita. Neuvostoliiton romahdus teki aiemmin etuoikeutetuista upseereista ylenkatsottuja ihmisiä. He puolestaan tarrautuivat menneisyyteen. Balaklava on paikka, jossa asukkaiden käsitys kotimaasta usein liittyy ideologiaan. Neuvostoideologia on yhä monen Balaklavaisen ihmisen kotimaa. Yushkon kuvasarja valmistui juuri ennen kuin Venäjä miehitti Krimin helmikuussa 2014.

Oksana Yushko (s.1975) on työskennellyt valokuvajournalistina vuodesta 2007 asti. Hän on opiskellut tietotekniikkaa ja matematiikkaa. Yushko on syntynyt Kharkovissa, Ukrainassa ja asuu Moskovassa, Venäjällä.

︎ Oksana Yushko

BALAKLAVA

PVF 2016
Galleria Kontupiste

Graduates

”Monet tulevat tänne vain kyselemään terrori-iskusta. He tekevät reportaaseja siitä, että me yhä elämme täällä, ikään kuin sankareina hyökkäyksen jälkeen, ja jotenkin onnistumme löytämään myös onnea elämästä. He puhuvat aina siitä samasta asiasta. Mutta kuka tahansa kykenisi elämään. Elämä jatkuu, emmekä me voi muuttaa sitä mitä meille tapahtui. Päinvastoin: Nyt on entistäkin suurempi ilo katsoa miten me nauramme, pidämme hauskaa ja nautimme elämästä.”
Fariza, Beslan

Syyskuun alussa 2004 koulukaappaajat ottivat panttivangeiksi yli 1100 lasta, heidän vanhempiaan ja opettajia. Terroristit vaativat Venäjää vapauttamaan vangittuja tšetšeenitaistelijoita ja vetämään joukkonsa pois sotivasta Tšetšeniasta. Kolme päivää kestänyt piina päättyi kaappaajien ja Venäjän erikoisjoukkojen taisteluun. Tragediassa kuoli 334 panttivankia, joista 186 oli lapsia.

Valokuvaaja Oksana Yushko matkusti Beslaniin vapaaehtoistyöntekijänä vuosi terrori-iskun jälkeen. Siitä lähtien Yushko on palannut kaupunkiin vuosittain pitämään työpajoja ja valokuvaamaan. Kymmenessä vuodessa pienistä koululaisista on kasvanut nuoria naisia ja miehiä. Yushko on todistanut miten he valmistuvat koulusta, jättävät Beslanin ja ovat valmiita elämään omaa elämäänsä. Monilla on edelleen terveysongelmia. Siitä huolimatta he odottavat innolla tulevaisuutta.

Tragedian aiheuttama tiedotusvälineiden läsnäolo ja journalistien toistamat kliseet ovat opettaneet lapset ottamaan traagisen roolin. Yushkon valokuvaama Fariza kertoo, että koulukaappauksesta selviytyneet lapset ovat tottuneet olemaan median huomion kohteena, mutta sankareita he haluaisivat olla oman itsensä, eivät tragedian takia. Yushko on pyrkinyt muuttamaan asetelman suhtautumalla lapsiin ensisijaisesti ystävinään.