Kihniön Sarvineva on maakunnallisesti arvokas, pääosin luonnontilaisena säilynyt suo. Vaikka suolle ei oltu myönnetty turpeennostolupaa, Biolanin omistama EcoMoss nosti suolta rahkasammalta ja pintaturvetta jopa yli puolen metrin syvyydeltä. Biolan myönsi tehneensä virheen Sarvinevalla, mutta rahkasammaleen nosto jatkuu kuitenkin toisaalla. Rahkasammalta käytetään mm. kotipuutarhojen kasvualusta- ja multatuotteissa.

Pinnan repiminen tuhoaa suon elinympäristönä. Siihen ei tarvita kuin maanomistajan lupa. Samalla suo muuttuu hiilinielusta hiilen ja metaanin lähteeksi. Ennallistuminen voi viedä yli 50 vuotta, eikä suon eliöyhteisö palaudu välttämättä koskaan ennalleen. Suurin osa suotyypeistämme on uhanalaisia ja soillamme esiintyy 280 uhanalaista lajia.

Lintuperspektiivi, eli ylhäältä kuvattu näkymä, oli keskeinen elementti viime vuosisadan alkupuolella valinneessa ihmiskeskeisessä tulevaisuudenuskossa. Sen käyttäminen valokuvissa on tuttua mm. karttasovellusten ja nykyajan sodankäynnin kuvastoissa. Nykyään lintuperspektiivistä kuvatut valokuvat ovat myös tapa hahmottaa ekokatastrofien laajuutta. Perspektiivin muutos auttaa käsittämään ympäristötuhon mittasuhteita, joita ihmisen katseen korkeudelta voi olla vaikea ymmärtää.

Talousjärjestelmämme on valjastanut luonnonvarat maksimaalisen hyötykäyttöön piittaamatta muiden lajien elinmahdollisuuksista. Esimerkiksi kaivostoiminta, metsätalous, jokien valjastaminen, turvetuotanto ja rahkasammalen nosto aiheuttavat suuria luonnollisten elinympäristöjen muutoksia. Niiden mittakaava hahmottuu ilmakuvien kautta.