Viides Poliittisen valokuvan festivaali avautuu Suomen valokuvataiteen museossa lokakuussa 2021 nimellä Linnun katse.

Entä jos varis valokuvaisi? Millaisia valokuvia se ottaisi? Millainen maailma olisi kuvattuna linnun näkökulmasta? Festivaali pohtii valokuvien avulla, voiko ihminen kuvitella lintujen katseen ja sitä kautta ymmärtää maailmaa toisin.

PVF lähestyy linnun katsetta sekä lintuperspektiivistä, että laajempana yrityksenä ymmärtää eläimen katsetta – sitä, miltä maailma näyttäisi linnun näkökulmasta. Toisten lajien näkökulman ja elintavan hahmottaminen tiedon ja kuvittelun kautta lisää empatiaa, jota tarvitaan ihmisten ja muiden lajien kanssaelossa. Festivaali tuo näkyväksi myös ihmisen sokeutta ympärillämme tapahtuvalle lajikadolle – jo yli kolmasosa Suomen linnuista on uhanalaisia. Jääkö lintujen laulu soimaan vain äänitteisiin kauppakeskusten käytäville?

Festivaali koostuu laajasta näyttelystä Suomen valokuvataiteen museolla, sekä näyttelyn aiheeseen pureutuvasta oheisohjelmasta. PVF:n näyttely Linnun katse on ensimmäinen Suomen valokuvataiteen museon Kaapelitehtaan näyttelytilassa avautuva kokonaisuus tilan remontin jälkeen.

Tänä vuonna festivaali haluaa lisätä saavutettavuutta ja madaltaa kynnystä osallistumiselle erityisesti tarjoamalla näyttelyyn liittyviä materiaaleja usealla kielellä. Festivaalin teemaa avaava lanseerausteksti on luettavissa festivaalin nettisivuilla suomeksi, engalnniksi, ruotsiksi, pohjoissaameksi, venäjäksi, arabiaksi ja somaliksi.

Näyttelyssä ovat mukana muun muassa:
Camille Auer, Hiwa K, Demelza Kooij, Jorma Luhta, Kristo Muurimaa, Tuula Närhinen, Rorhof, Francesca Todde

Festivaalia ovat tukemassa Helsingin kaupunki, Helsingin seudun lintutiteteellinen yhdistys Tringa, Patricia Seppälän säätiö, Saastamoisen säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Suomen valokuvatiteen museo.

Lue lisää Poliittisen valokuvan festivaalista 2021: Linnun katse ︎︎︎

Kannanotto venäläisten taiteilijoiden puolesta: Taiteilija ja feministiaktivisti Daria Apahontšitš joutui Venäjän ulkomainen agentti -rekisteriin muun muassa Suomen valokuvataiteen museolta saamansa näyttelykorvauksen takia.

Daria Apahontšitš lisättiin Venäjän valtion ylläpitämään niin kutsuttuuun “ulkomaisten agenttien” rekisteriin 28. joulukuuta 2020. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun yksityishenkilölle langetettiin ulkomaisen agentin status. Asiasta uutisoi Suomessa mm. Helsingin Sanomat: “Venäjä nimesi ensimmäistä kertaa yksityis­henkilöitä ulko­valtojen media-agenteiksi: pietarilainen Darja Apahontšitš joutui listalle toden­näköisesti feminisminsä vuoksi”. Apahontšitšin lisäksi ulkomaisten agenttien rekisteriin päätyivät kolme toimittajaa ja ihmisoikeusaktivisti Lev Ponomarev. Oikeusministeriö ei tuolloin antanut tarkempaa selitystä, miksi kyseiset yksityishenkilöt päätyivät rekisteriin.

Maaliskuussa 2021 Apahontšitš nosti kanteen alioikeuteen ulkomainen agentti -rekisteriin joutumisesta ja pyysi oikeusministeriöltä lisäselvitystä päätöksen syistä. Viides huhtikuuta oikeusministeriö esitti vastineen, jossa vastusti Apahontšitšin kannetta. Samalla Apahontšitš sai vihdoin kuulla syyt sille, minkä vuoksi hän oli joutunut ulkomaisen agentin rekisteriin. Ministeriö vastasi, että Apahontšitš on saanut ulkomaisia rahasiirtoja Ruotsista, Saksasta, Ranskasta ja Suomesta. Apahontšitšin mukaan nämä ovat olleet virallisia palkkioita opetustyöstä, sekä osallistumisesta festivaaleille ja näyttelyihin. Ministeriön vastineesta uutisoi Kommersant-lehti artikkelissaan 7.4.2021.

Venäjän lain mukaan henkilö, yhteisö tai media voi joutua ulkomaisen agentin rekisteriin, jos tämä saa rahoitusta ulkomailta ja harjoittaa poliittista toimintaa levittämällä tietoa tai materiaaleja. Oikeusministeriö perusteli Apahontšitšin poliittista toimintaa sillä, että tämä on mm. jakanut sosiaalisessa mediassa Radio Svoboda -verkkojulkaisun julkaiseman artikkelin “Feministisiä satuja. Prinsessat taistelevat patriarkaattia vastaan”. Radio Svoboda on Yhdysvaltain kongressin rahoittaman Radio Free Europe/Radio Liberty:n Venäjän osasto, joka on jo aikaisemmin lisätty ulkomaisen media-agentin rekisteriin. Kyseisen artikkelin lisäksi ministeriö kertoi tuomioistuimelle YouTube-kanavasta “Feministit selvittävät”, jolla Apahontšitš käsittelee sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä, sekä tämän internetlehti Colta:n sivuilla julkaistusta artikkelista, joka käsittelee perheväkivaltaa.

Oikeusministeriö ilmoitti tuomioistuimelle, että Apahontšitš on saanut rahoitusta ulkomailta seuraavilta tahoilta: Suomen valokuvataiteen museolta, ranskalaiselta oppilaitokselta, jossa hän opetti venäjän kieltä, ystäviltään Saksasta, sekä kansainvälisen Punaisen Ristin Venäjän osastolta. Viimeinen lasketaan myös ulkomaiseksi rahoitukseksi, sillä Punaisen Ristin Venäjän-osasto saa rahoitusta ulkomailta.