Poliittisen valokuvan festivaali levittäytyy Helsingin kaupunkitilaan

Kuvataiteilija Anne Roininen valottaa kokonaisen puun syanotypiatekniikalla Helsingin Uutelassa. Yleisö on tervetullut seuraamaan valotusta.

Paikka ja aika: Valotus tapahtuu Uutelan ulkoilualueella 9.11.21 klo 11–14. Huom! Tilaisuudessa on säävaraus, koska sateisella säällä valotusta ei voida tehdä. Jos 9.11. sää ei salli valotusta, siirretään tapahtuma ensisijaisesti seuraavalle tai sitä seuraavalle päivälle (10. tai 11.11.). Kellonaika pysyy samana. Tarkka lokaatio ja päivä ilmoitetaan lähempänä nettisivuillamme.

Syanotypia on vedostustekniikka, jossa rautasuoloilla herkistetty materiaali, esim. kangas tai paperi valotetaan UV-valolla. Tätä tekniikkaa hyödyntäen Anne Roininen on toteuttanut teoksensa Puu kaatui. Teos saa nyt jatkoa, kun Roininen valottaa kankaalle Helsingin Uutelassa kokonaisen puun ulkona auringon UV-valoa hyödyntäen. Valotuksessa kokonainen puu nostetaan valotettavan kankaan päälle ja annetaan olla siinä muutaman tunnin ajan. Yleisö on tervetullut seuraamaan valotustilannetta, jonka aikana on tarjolla myös lämmintä juotavaa. Valotuksen seuraamiseen ei tarvitse ilmoittautua erikseen.

Valotettava teos nähdään esillä Helsingin kaupunkitilassa myöhempänä ajankohtana.

Festivaali kiittää yhteistyökumppaniaan Helsingin Kaupunkia valotuksen toteuttamisesta.

Lisätietoa teoksesta

Syanotypia-työpaja Uutelassa 9.11.2021 (säävarauksella)

Poliittisen valokuvan festivaali järjestää Uutelan ulkoilualueella syanotypiatyöpajan, jossa osallistujat pääsevät seuraamaan kokonaisen puun valotusta syanotypiatekniikalla, sekä valottamaan omat teoksensa paperille, hyödyntäen ympäröivän luonnon materiaaleja, kuten lehtiä, oksia, käpyjä. Työpajan vetää kuvataiteilija Anne Roininen.

Paikka ja aika: Uutelan ulkoilualueella 9.11.21 klo 11–14. Sään ollessa huono työpaja siirtyy 10. tai 11.11. Päivä lyödään lukkoon lähempänä, kun säätiedotus on luotettava - tästä tiedotetaan kaikille ilmoittautuneille. Työpajan kesto n.3 tuntia.

Ilmoittautuminen: Työpajan maksimi osallistujamäärä 10 henkeä. Osallistujat otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset työpajaan sähköpostilla festivaalin tuottajalle kerttu@pvf.fi. Ilmoitathan myös, mikäli pääset osallistumaan vain, jos työpaja järjestyy 9.11. Odotathan vahvistusviestiä. Ilmoittautumiset viimeistään 5.11.2021.

Työpaja on maksuton ja materiaalit sisältyvät työpajaan. Työpajan päätteeksi kaikki osallistujat saavat valottamansa teoksen mukaan.

Anne Roinisen kotisivut

Festivaalin taiteilijat ovat tavattavissa näyttelyssä Suomen Valokuvataiteen museossa perjantaina 8.10 klo 16:00-17:30.

Tervetuloa katsomaan näyttelyä ja keskustelemaan teoksista taiteilijoiden kanssa!

Paikalla ovat ainakin Francesca Todde, Rorhof-taiteilijakollektiivi, Demelza Kooij, Kristo Muurimaa, Jorma Luhta sekä festivaalin taiteelliset johtajat Sanni Seppo ja Anna-Kaisa Rastenberger.

Sisäänpääsy näyttelyyn museon lipulla tai museokortilla.

Kiitos tuesta Italian kulttuuri-instituutille!

Viidettä kertaa järjestettävä Poliittisen valokuvan festivaali avautuu 8.10.2021 ja avaa samalla Valokuvataiteen museon Kaapelitehtaalla perusteellisen remontin jälkeen. Näyttely Linnun katse on esillä 6.1.2022 saakka. 

Entä jos varis valokuvaisi? Millaisia valokuvia se ottaisi? Millainen maailma on linnun silmin? Festivaali pohtii valokuvien avulla, voiko ihminen kuvitella lintujen katseen ja sitä kautta nähdä maailmaa toisin. 

Tänä vuonna Poliittisen valokuvan festivaali käsittelee tapoja, joilla valokuva tekee näkyväksi lintujen ja ihmisten sekä ihmisen ja muun luonnon suhdetta. Jo yli 180 vuoden ajan kamera on ollut ihmiskatseen mekaaninen apuväline. Kameran avulla on hankittu tietoa luonnosta, se on mahdollistanut lajityyppien luokittelun ja maailman näkemisen laajasta lintuperspektiivistä. Kameran optiikka jäljittelee ihmissilmän rakennetta. Se on tehnyt luonnosta kuvan.

Festivaalilla käsitellään myös sitä, mikä ei näy. Ympärillämme tapahtuva lintujen ja muiden lajien kiihtyvä katoaminen on miltei näkymätöntä. Monimuotoisuus ei ole vain lajien runsautta ja vaihtelua. Se on ennen kaikkea miljoonien vuosien aikana kehittynyt lajien välisten vuorovaikutusten verkosto, jossa jokainen muutos vaikuttaa kokonaisuuteen ja on seurauksiltaan arvaamaton. Myös ihmisen osa on kiinteästi tuossa verkostossa.

Näyttelyn lisäksi festivaalin teemaa käsitellään podcast-sarjassa, videohaastatteluissa, keskustelutilaisuudessa sekä teksteissä, joihin voi tutustua festivaalin nettisivuilla.

Festivaalin teemaa avaava lanseerausteksti on luettavissa festivaalin nettisivuilla suomeksi, englanniksi, ruotsiksi, pohjoissaameksi, venäjäksi, arabiaksi ja somaliksi.

Näyttelyn ovat yhteistyössä toteuttaneet Poliittisen valokuvan festivaali ja Suomen valokuvataiteen museo.

Poliittisen valokuvan festivaalin 2021 valokuvaajat, taiteilijat ja tekijät:
Camille Auer, Marek Jancovic, Hiwa K, Demelza Kooij, Jorma Luhta, Kristo Muurimaa & Juho Kerola, Tuula Närhinen, Anne Roininen, Rorhof, Leena Saarinen, Francesca Todde ja Uhan alla -työryhmä.


Festivaali kiittää tukijoitaan ja yhteistyökumppaneitaan:


Saastamoisen säätiö, Helsingin kaupunki, Suomen valokuvatiteen museo, Suomen Kulttuurirahasto, Patricia Seppälän säätiö,  Pro Av Saarikko, Valokuvataiteilijoiden värivedostusosuuskunta Värinä, Helsingin seudun lintutiteteellinen yhdistys Tringa, Italian kulttuuri-instituutti, Suomen luonnonsuojeluliitto, Voima ja Osuuskunta Tradeka.

Lue lisää Poliittisen valokuvan festivaalista 2021: Linnun katse ︎︎︎

Kannanotto venäläisten taiteilijoiden puolesta: Taiteilija ja feministiaktivisti Daria Apahontšitš joutui Venäjän ulkomainen agentti -rekisteriin muun muassa Suomen valokuvataiteen museolta saamansa näyttelykorvauksen takia.

Daria Apahontšitš lisättiin Venäjän valtion ylläpitämään niin kutsuttuuun “ulkomaisten agenttien” rekisteriin 28. joulukuuta 2020. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun yksityishenkilölle langetettiin ulkomaisen agentin status. Asiasta uutisoi Suomessa mm. Helsingin Sanomat: “Venäjä nimesi ensimmäistä kertaa yksityis­henkilöitä ulko­valtojen media-agenteiksi: pietarilainen Darja Apahontšitš joutui listalle toden­näköisesti feminisminsä vuoksi”. Apahontšitšin lisäksi ulkomaisten agenttien rekisteriin päätyivät kolme toimittajaa ja ihmisoikeusaktivisti Lev Ponomarev. Oikeusministeriö ei tuolloin antanut tarkempaa selitystä, miksi kyseiset yksityishenkilöt päätyivät rekisteriin.

Maaliskuussa 2021 Apahontšitš nosti kanteen alioikeuteen ulkomainen agentti -rekisteriin joutumisesta ja pyysi oikeusministeriöltä lisäselvitystä päätöksen syistä. Viides huhtikuuta oikeusministeriö esitti vastineen, jossa vastusti Apahontšitšin kannetta. Samalla Apahontšitš sai vihdoin kuulla syyt sille, minkä vuoksi hän oli joutunut ulkomaisen agentin rekisteriin. Ministeriö vastasi, että Apahontšitš on saanut ulkomaisia rahasiirtoja Ruotsista, Saksasta, Ranskasta ja Suomesta. Apahontšitšin mukaan nämä ovat olleet virallisia palkkioita opetustyöstä, sekä osallistumisesta festivaaleille ja näyttelyihin. Ministeriön vastineesta uutisoi Kommersant-lehti artikkelissaan 7.4.2021.

Venäjän lain mukaan henkilö, yhteisö tai media voi joutua ulkomaisen agentin rekisteriin, jos tämä saa rahoitusta ulkomailta ja harjoittaa poliittista toimintaa levittämällä tietoa tai materiaaleja. Oikeusministeriö perusteli Apahontšitšin poliittista toimintaa sillä, että tämä on mm. jakanut sosiaalisessa mediassa Radio Svoboda -verkkojulkaisun julkaiseman artikkelin “Feministisiä satuja. Prinsessat taistelevat patriarkaattia vastaan”. Radio Svoboda on Yhdysvaltain kongressin rahoittaman Radio Free Europe/Radio Liberty:n Venäjän osasto, joka on jo aikaisemmin lisätty ulkomaisen media-agentin rekisteriin. Kyseisen artikkelin lisäksi ministeriö kertoi tuomioistuimelle YouTube-kanavasta “Feministit selvittävät”, jolla Apahontšitš käsittelee sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä, sekä tämän internetlehti Colta:n sivuilla julkaistusta artikkelista, joka käsittelee perheväkivaltaa.

Oikeusministeriö ilmoitti tuomioistuimelle, että Apahontšitš on saanut rahoitusta ulkomailta seuraavilta tahoilta: Suomen valokuvataiteen museolta, ranskalaiselta oppilaitokselta, jossa hän opetti venäjän kieltä, ystäviltään Saksasta, sekä kansainvälisen Punaisen Ristin Venäjän osastolta. Viimeinen lasketaan myös ulkomaiseksi rahoitukseksi, sillä Punaisen Ristin Venäjän-osasto saa rahoitusta ulkomailta.